Priorisoidaan nuorten hyvinvointi
Se, miten Helsinki huolehtii nuorten hyvinvoinnista, on koko Suomen tulevaisuuden kysymys. Nuoria ja nuorten hyvinvointia pitää uskaltaa priorisoida kaikessa päätöksenteossa.
Nuoret voivat pääasiassa hyvin, mutta he, jotka voivat huonosti, voivat yhä entistäkin huonommin. Erityisesti näiden nuorten hyvinvointiin Helsingin täytyy panostaa.
Nuorten hyvinvoinnin eriytymiskehitys on katkaistava. Peruskoulujen osaamiserot ovat suuremmat kuin koskaan, ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.
Nuorisotyötä pitää resursoida nykyistä paremmin, ja nuoret tulee priorisoida Helsingin budjetissa – myös alan ammattilaisten palkkoja tulee nostaa, jotta varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Helsinkiläisten nuorten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevana vuosikymmenenä kaupungistumisen jatkuessa, joten pelkäästään nuorisotyön nykytilan säilyttäminen vaatii lisää resursseja.
Nuorisorikollisuus ja nuorten jengiytyminen vaativat puuttumista nyt, mutta ennaltaehkäisevillä toimilla vältetään radikalisoituminen ennen, kuin sitä ehtii tapahtua. Tämä tehdään mm. panostamalla nuorten hyvinvointiin, nuorisotyön eri muotoihin sekä tukemalla perheitä ja kehittämällä moniammatillista yhteistyötä.
Helsingin tulee olla kaupunki, joka pitää nuoristaan huolta. Siksi olen ehdolla.
Lue lisää ajatuksiani nuorten hyvinvoinnin edistämisestä kuntavaalipamfletistani: Helsinki, joka pitää huolta nuoristaan – miksi se on tärkeää?
Nautitaan kestävästä kaupunkielämästä
Helsingin on oltava myös kaupunki, jossa jokainen voi elää riemukasta ja omannäköistään elämää kestävällä tavalla. Täällä tulee olla Suomen parhaat edellytykset niin yrittämiselle, kukoistavalle kaupunkikulttuurille kuin nelijalkaisten ystävienkin hyvinvoinnille.
Nautinnollisen arjen ei tarvitse tarkoittaa ylikulutusta – kestävässä kaupunkielämässä ilo syntyy kulttuurista, persoonallisista kahviloista ja ravintoloista, vehreästä ja merellisestä luonnosta, palveluiden ja tavaroiden jakamisesta, yhteisöllisyydestä sekä eläväisestä ja kaikille saavutettavasta kaupunkitilasta.
Pienyrittäjyys mahdollistaa elävän kaupunkikulttuurin. Elävä kaupunkikulttuuri, elinvoimainen keskusta ja hauska Helsinki syntyvät pienyrittäjien tarjoamista palveluista ja elämyksistä. Helsingin pitää luoda Suomen parhaat edellytykset pienyrittämiselle yrittäjille suunnattujen palveluiden, neuvonnan sekä pienyrittäjät huomioivan kaavoituksen kautta. Erityisesti nuorten yrittäjyyden edellytyksiä tulee tukea.
Kulttuuri ei ole luksustuote, vaan tutkitusti hyvinvoinnin rakennuspalikka. Luovat alat tuottavat enemmän kuin niitä julkisesti rahoitetaan. Siksi kulttuuria ja taiteen tekemistä kannattaakin tukea. Kaupunkilaisten pitää päästä nauttimaan kulttuurista myös maksutta.
Kaupunki on kaupunkilaisten olohuone. Luontopolut, uimapaikat ja kaikille avoin kaupunkitila, jossa voi oleskella maksutta, ovat kestävän kaupunkielämän peruskiviä.
Tassuväki ansaitsee myös hauskan kaupungin. Koirapuistojen viihtyvyyteen ja virikkeellisyyteen tuleekin panostaa.