Hyväosaisten moraalipaniikki esti jälleen taiston huumekuolemia vastaan. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen huumeiden käyttöhuoneista äänin 91-66. Helsingin kaupunki on edistänyt käyttöhuonekokeilua, sillä se pelastaisi ihmishenkiä ja vähentäisi haittoja.
Helsinkiläisnuorista laittomia huumausaineita on kokeillut puolet enemmän valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Helsinkiläisistä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 24 % ja lukiolaisista 22 % on kokeillut jotain laitonta huumetta. Mutta vain äärimmäisen harva, 0,3 % lukiolaisista ja 0,6 % ammatillisista opiskelijoista on kokeillut jotain muuta kuin kannabista vähintään kerran elämässään.
Valtaosa huumekuolemista on myrkytyksiä, joissa on käytetty yhtäaikaisesti useampaa ainetta, kuten lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä. Vaikka kovia huumeita käyttää vain pieni osa nuorista, on ongelma silti merkittävä. Nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan kärkimaita: Vuonna 2024 eniten huumeisiin kuoli alle 25-vuotiaita – yhteensä 91 nuorta, ja nuorten kuolleiden määrä kaksinkertaistui. Nämä eivät ole niitä nuoria, jotka pari kertaa kokeilevat jotain, vaan monipäihdekäyttäjiä, jotka tarvitsevat tukea ja hoitoa.
Vaikka PISAssa ei pärjätä, niin nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan kärkimaita.
En vähättele kannabiksen tai alkoholin käytön vaikutuksia nuorten mielenterveydelle tai aivojen kehitykselle yleisesti. Mutta matka opintoja suorittavan, harrastavan, apua ja tukea saavan nuoren elämästä käyttämään “peukkua” Piritorille on pitkä. Ja kun näin tapahtuu, on vika ennen kaikkea systeemissä.
Huumeidenkäytön taustalla on usein tuttu ilmiö – yhteisön puute, yksinäisyyden kokemus sekä yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen. Käy niin, että nuori löytää itselleen yhteisön porukoista, joissa huumeet ovat kaiken keskiössä, tai huumeilla lääkitään jotakin ongelmaa, jota ei ole muuten onnistuttu hoitamaan, kuten diagnosoimattomia mielenterveysogelmia tai neuropsykiatrisia poikkeavuuksia, kuten ADHD:ta.
Stigma laittomien päihteiden ympärillä sekä pelko rangaistuksista estää nuorta hakemasta apua. Ongelmat alkavat kasaantua, kun positiivista näkymää tulevaisuudesta ei ole, eikä myöskään uskoa siihen, että hyvä elämä kuuluisi juuri minulle – erityisesti, jos tällaista näköalattomuutta on ollut jo omilla vanhemmilla.
MTV Uutisten tammikuussa 2025 kansanedustajille tekemän kyselyn mukaan 60 % kansanedustajista kannattaa rangaistusten koventamista huumausaineisiin liittyvien rikosten kohdalla. Siitäkin huolimatta, että nykyisinkin käyttörangaistukset juuri estävät hoitoon hakeutumisen.
Mitä käyttöhuoneet ovat?
Käyttöhuoneet olisivat erityisesti Helsingissä tärkeä, vaikkakaan ei ainoa, keino ehkäistä ja vähentää huumekuolemia. Kyse ei ole huumeiden käytön hyväksymisestä saati siihen kannustamisesta, vaan haittojen vähentämisestä ja loppukädessä ihmishenkien pelastamisesta. Parempi sana käyttöhuoneelle olisikin huumehaittojen ehkäisykeskus – kysymys kun on paljon muustakin kuin huumeiden käytöstä.
Valvotut käyttötilat eivät muiden maiden esimerkkien mukaan edistäisi tai lisäisi huumeiden käyttöä, eikä se ole tarkoituskaan.
Valvotuissa käyttötiloissa:
- Tarjottaisiin erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kohdennetusti heille, joilla on huumeongelma.
- Luotaisiin hoitokontakteja ja luottamusta päihdehuollon ammattilaisten ja apua tarvitsevien välillä.
- Huumeiden käyttö ei lisääntyisi, mutta haitat kyllä vähenisivät: tarjolla olevat puhtaat käyttö-välineet estäisivät infektioita ja tarttuvien tautien leviämistä. Oikea-aikainen ensiapu voisi myös pelastaa monen hengen.
Tarvitaan inhimillisempää päihdepolitiikkaa
Mielenterveys- ja päihdeongelmat ruokkivat usein toinen toisiaan. Helsinkiin tarvitaan enemmän päihde- ja mielenterveyspalveluita, jotka eivät edellytä, että päihdeongelmaisen tulee ensin hakeutua katkolle, ennen kuin hän voi saada apua mielenterveysongelmiinsa.
Mielenterveysongelmia on toki helpompi hoitaa, kun päihdeongelmat ovat hoidettu ensin pois alta, mutta kuvion toimimattomuuden hahmottaa paremmin, kun kysyy itseltään: mitä muuta sairautta hoidettaessa edellytys on, että ihmisen tulee olla jo valmiiksi oireeton päästäkseen edes aloittamaan hoitonsa?
On kaikkien meidän aikuisten epäonnistuminen, että nuorten huumekuolemiin ei onnistuta puuttumaan. Tarvitaan inhimillisempää päihdepolitiikkaa – nykylinja ei selkeästikään toimi.
Mitä me pelkäämme?