Aika ajoin pinnalle nousee paniikinomainen keskustelu nuorten rikollisuudesta ja jengiytymisestä. Aihe on vakava, mutta populismin sen ympärillä olisi syytä loppua. Syylliseksi nuorten jengiytymiseen tahdotaan virheellisesti tarjota maahanmuuttoa – nyt myös poliisissa, entinen poliisi Jari Taponen kertoo.

Tehdään aluksi selväksi tämä: jokainen ulkona liikkuva nuorisoporukka ei ole järjestäytyneen rikollisuuden jengi. Itse asiassa jengiytymisilmiö koskee aivan äärettömän harvaa nuorta, ja ilmiö keskittyy suuriin kaupunkeihin, kuten Helsinkiin. Poliisin mukaan tunnistettuja jengejä oli Suomessa vuonna 2022 kymmenen ja niihin kuului ainakin sata ihmistä, pääosin nuoria aikuisia. Ryhmiin tai niiden liepeille on yhdistetty noin 260 henkilöä. Jengi-ilmiö on otettava vakavasti, mutta on hyvä muistaa, että se koskee kuitenkin vain aniharvaa nuorta. 

Jengiytymistä laajemmin nuoria koskee nuorisorikollisuus yleisesti. Eikä nuorisorikollisuudenkaan suhteen tilanne näytä tilastojen valossa toivottomalta: ysäriin verrattuna kehitys on ollut varsin positiivista ja nuorten tekemien rikosten määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt 2000-luvulla. Viime vuosina luvut ovat kuitenkin taas lähteneet kasvuun.

Aina, kun eriarvoisuus lisääntyy, lisääntyy myös pahoinvointi ja lieveilmiöt.

Nuorisotutkijat ja nuorisoalan ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että viime vuosien jengiytymisen ja nuorisorikollisuuden kehityksessä on kyse eriarvoistumisen lisääntymisestä. Osa nuorista voi entistä huonommin, kun hyvinvointikehitys eriytyy niin nuorten keskuudessa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Aina, kun eriarvoisuus lisääntyy, lisääntyy myös pahoinvointi ja lieveilmiöt. Eikä tämä selity maahanmuutolla – poliisi on aiemmin itsekin sanonut, että nuorisorikollisuuden luvuissa ei ole kyse ulkomaalaisista. 

Nuorisorikollisuus ja nuorisojengit ovat eri asioita. Nuorisorikollisuus tarkoittaa nuorten ihmisten tekemää rikollista toimintaa eli sellaista toimintaa, josta on laissa säädetty rangaistus. Nuorten katujengeissä on kyseessä nuorten muodostama rakenteeltaan jäsentynyt ryhmä, jolla yhteinen nimi tai tunnus. Poliisin mukaan kyseessä on ”useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen”.

Nuorisorikollisuutta ja nuorisojengejä kuitenkin yhdistää kokemus oman elämän merkityksettömyydestä sekä yhteisöjen puute. Kun omalla elämällä ei näytä olevan mitään väliä, voi kaiken heittää menemään. 

Mitä tapahtuu ennalta ehkäisevälle työlle Helsingin poliisissa?

Helsingin poliisin jättänyt Jari Taponen kertoi juuri, että maahanmuuttovastainen politiikka näkyy jo Helsingin poliisissa. Esimerkiksi nuorisorikollisuuden tilastoja tulkitaan hänestä poliisin sisällä tarkoitushakuisesti.

Helsingissä ennaltaehkäisevää työtä nuorten rikollisuuden parissa on rakennettu vuodesta 2012 alkaen kokoamalla ennalta estävän toiminnon ryhmä, joka on vuosien varrella saanut useita palkintoja työstään. Idea oli keskittyä ihmisiin ja rikosten ennaltaehkäisyyn, ei niinkään rikosten selvittämiseen. Ajatuksena oli jalkautua kentälle, missä nuoret ja vähemmistöt viettivät aikaa, esimerkiksi nuorisotaloille, ja tehdä poliisista tuttu ja luotettava taho. Toiminta keskittyi nuorten ongelmiin, mutta myös lähisuhdeväkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan. Taponen oli perustamassa yksikköä vuonna 2012 ja veti sitä pitkään.

Vuonna 2024 ryhmä päätettiin kuitenkin lakkauttaa Helsingin poliisilaitoksen organisaatiomuutoksen myötä. Asia on herättänyt paljon huolta ennaltaehkäisevää työtä tekevissä järjestöissä. Hiljattain Uudessa Jutussa Sonia Zakin artikkeli taustoitti tilannetta ansiokkaasti. 

Kentällä toimineiden poliisien näkemys tilanteesta on hyvin erilainen laitoksen johdon näkemyksen kanssa. Helsingin poliisin johdon mukaan mitään työtä ei ole lakkautettu kokonaan, ja ennalta estävän toiminnon työtä tehdään jatkossa hajautetusti koko poliisilaitoksen voimin. Työtä tehneiden poliisien mukaan kaunis ajatus ei kuitenkaan toteudu käytännössä. On eri asia, että paikalla on tutun poliisin sijaan partioiva poliisi. Nuorten parissa työtä tekevä Aseman lapset on esimerkiksi kyseenalaistanut, voiko ennaltaehkäisevää työtä oikeasti jatkaa nuorten parissa, jos yhteys heihin heikkenee.

Tehokkainta ennaltaehkäisyä on puuttua eriarvoistumiseen ja panostaa siihen, että jokainen nuori kokee, että omalla elämällä on merkitystä.

Kyse on siitä, millaisena poliisin rooli nähdään rikosten ennaltaehkäisyssä. Helsingin kaupungin tulee tehdä kaikkensa oman vaikutuspiirinsä sisällä, jotta laadukasta, nuorten rikollisuuskehitykseen puuttuvaa työtä voitaisiin poliisissakin jatkaa. 

Jengiytymiseen ja nuorisorikollisuuteen laajemmin pätee samat lääkkeet

Kaikista tärkeintä on huolehtia siitä, että yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys saadaan pysäytettyä. Sillä on väliä, että nuori kokee hyvän elämän ja tulevaisuuden itselleen mahdollisena ja unelmat tavoittelemisen arvoisena. Kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta vahvistaa tätä, ja siksi myös rasismiin puuttuminen ja sen kitkeminen on niin tärkeää. Nuorten hyvinvointiin kannattaa panostaa ihan kaikin mahdollisin keinoin, kuten mahdollisuuteen kouluttautua ja löytää itseä motivoiva työ sekä yhteisö, jossa voi kokea itsensä hyväksytyksi. Se, että jokainen nuori voisi harrastaa osana jotakin porukkaa, on tässä myös olennaista.

Nuorisotyön ammattilaiset korostavat toistuvasti ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista. Päättäjät usein tahtoisivat kuulla ihmelääkkeestä, jolla kaikki korjattaisiin, mutta tylsä ennaltaehkäisy on todella se, johon kannattaa panostaa. Ennaltaehkäisevillä palveluilla tarkoitetaan nuorisotyötä sen eri muodoissaan, joissa nuoria autetaan kiinnittymään yhteisöihin, luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita ja löytämään oma polkunsa elämässä, sekä esimerkiksi sosiaalihuollon palveluita. Siis sellaisia palveluita, jotka pitävät nuoren kaidalla tiellä ennen, kuin mitään rikollista ehtii tapahtua. 

Sain vierailla hiljattain Stadin Kamppailijoiden Strike Boxing -salilla, jossa on alkamassa Hanskat ylös, veitset alas -hanke, joka keskittyy rikolliselle tai väkivaltaiselle polulle joutuneiden nuorten parissa tehtävään työhön. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille turvallinen ja kannustava toimintaympäristö, jossa he voivat kehittää itseluottamustaan ja oppia tärkeitä taitoja, kuten konfliktien ratkaisua väkivallattomin keinoin. Hanskat ylös, veitset alas opettaa nuorille vaihtoehtoisia keinoja purkaa pahaa oloa ja rakentavia tapoja hallita tunteita. Juuri tällaista toimintaa yhteiskunnan kannattaisi tukea niin, ettei sitä tarvitsisi tehdä loputtomassa hankerumbassa.

Nuorten rikollisuuteen tarvitaan ratkaisuja, mutta populismi ei auta. Tehokkainta ennaltaehkäisyä on puuttua nuorten sekä perheiden eriarvoistumiseen ja panostaa siihen, että jokainen nuori kokee, että omalla elämällä on merkitystä.